lauantai 10. marraskuuta 2012

(minä) häilyvänä

Ikkunat näkevät.
Suut puhuvat.
Huomaako kukaan silti minua.
Tämä matka on pitkä. Kävelen sen yksin.

Yksinäisyys siinä hetkessä kun on muiden seurassa.
Tekisikö jonkun kauniin ihmisen seura minutkin viehättäväksi?

Kuu ei ole täällä lohduttamassa minua. Katselen muita ihmisiä vaivihkaa. Huomaan kääntyvät katseet.

Minulla ei ole edes nuoruuttani enää annettavaksi kenellekään. On vain vanhenevan naisen harmaantuvat häpykarvat ja pidentyneet yöunet. On vain lisääntynyt yksinäisyyden tarve ja itkuisuus.

On vain vilpitön tarve antaa rakkautta. Ja ehkä saadakin sitä.

(Häilyvänä taustalla: Paavoharju "Mistä hän oli tullut")

Ei kommentteja: