torstai 24. syyskuuta 2009

Olematon

Eilisiltana ryvin mudassa ja vihassa. Olin valmis lopettamaan työni. Olen kyllästynyt olemaan näkymätön, ylikäveltävä, manipuloitava, ohitettava, syrjäytettävä, olematon. Mutta jokin toivo minussa vielä elää. Olen niin kiltti etten halua jättää tovereita pulaan. Yritän vielä.

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Tuntemattomalle

Hänelle jonka näen monesti kadulla, kahvilassa, torilla.

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Lähtöjä

Kissani lähti ennen minua, hoitoon. Minä olen hieman viluinen ja valvon, valvon pitkään. En haluaisi mennä tuonne pimeään, mutta lähtemiseni on sitä.

Kaikki alkaa pikkuhiljaa olla valmiina. Minä menen nyt, jotta voin palata. Minun on jo ikävä teitä kaikkia täällä.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Sienet

Hämmästelen sieniä, joita yön aikana ilmestyy sinne tänne. Ne ovat kauniita, ne ovat rumia, ne ovat outoja ja pelottavia. Niitä ei voi hallita.

Tapaamme kissani kanssa illan kähmässä Herra Siilin ja ihmettelemme puolin ja toisin toisiamme. Sitten jatkamme matkaamme.

Epäsosiaalisuus, alavire ja melankolia jatkavat silti mukanani. Tunnen loitontuvani työstäni ja siitä ympäristöstä. Milloin tietää ettei jaksaa enää joustaa tai olla enempää? Tai olla niin vähää kuin on.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Paha

Tunsin taas kuinka ihanat naiset voimaannuttivat minut. Se kantoi päivän yli, mutta illalla jokin paha tuli taas elämäni eteen. Pahaolo alkoi velloa sisälläni. Simeon, tuo pirulainen, kertoi minulle taas tarinoitaan.

Ahdistus, se on taas täällä. Se mitätöi elämäni, työni, kaiken.

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Ja sitten..

Huomaan taas metsästäväni sieluja tylsyyteeni. Jotain joka koskettaisi, antaisi hetken ilahdusta. Kävele hetki kanssani, jaetaan tätä päivä..

Kuutamolla

Olen tehnyt myöhäisiä kävelyitä kotiin kauniissa kuutamossa, kuullut paljon sanoja, runoja, ääniä ja lauluja. Miesten sanat ovat saaneet minut onnelliseksi ja hymyilemään, rakastamaan hyvyyttä ja kauneutta. Naisten sanat ovat saaneet minut turhautumaan ja kyllästymään.

Olen todennut että lasillinen alkoholia saa minut humalaan ja voimaan pahoin. Se tuntuu hyvältä, että voin pahoin. Tuntuu hyvältä tuntea ja tiedostaa.

Kolme poikaa huikkailee minulle parvekkeelta ja minä vilkutan heille pyörällä ohi ajaessani. Olen taas miettinyt pääni puhki miehiä, naisia ja ihmissuhteita. Mutta alan taas nähdä ja ymmärtää että olen ihanien naisten ympäröimä. Minulla on tukiverkostoni. Jotkut ihmiset vain ovat hetken elämässäni. Sitten minun pitää mennä tai heidän lähteä, mutta on pystyttävä hyvästeihin.

Kuutamon lisäksi pidän syksyn väreistä, kissoista ja myöhäisistä aamuheräämisistä.