maanantai 30. tammikuuta 2012

Pieniä tekoja

On ollut monia kauniita, toiveikkaita päiviä, sellaisia talvipäiviä joita muistelee kaihoten. Miten erilainen talvi, kuinka erilainen vuoden alku. Meillä on yhteinen tahto ja ihmeisiin uskomisen taito. Unessa mies istuu vierelläni ja kätemme koskettavat. Hetki on tuttu ja turvallinen. Mutta se tapahtuu myös todellisuudessa, me tapaamme, kätemme koskettavat. Mutta hän ei kosketa vain minua, hän koskettaa meitä kaikkia ja me käännämme kasvomme häntä kohden kuin valoon. Hän levittää meihin hyvyyttä, minä levitän käteni ja haluan suojella häntä kaikelta pahalta.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Vain vähän ulkopuolinen

Vain vähän ulkopuoliseksi tunsin itseni uuden vuoden juhlinnassa. Olin melkein koko ajan läsnä itseni kanssa, enkä tuntenut pakonomaista halua karata pois. Oli ruokaa, oli juomaa, oli iloa ja itkua, ihmissuhteita ja suhteettomuutta. Ei ollut lupauksia tai toiveita. Annoin miesten suudella itseäni.

Kotimatkalla mietin että haluan tältä vuodelta enemmän suudelmia ja lempeyttä.