lauantai 10. marraskuuta 2012

(minä) unessa

Kylmä on näissä huoneissa, se hengittää kasvoilleni. Kulkeeko kalma taas näillä seuduilla, harhailee ajatukseni. En siltikään välitä siitä, sillä kaipuuni on niin lämmin. Kaivaudun syvemmälle sohvan syliin. Untahan se vain oli, kun mies kumartuu puoleeni ja antaa pitkän lämpimän suudelman? Kuka minua vietteli? Kätenikin on jo viilentynyt, kylmä veri hiipii sormenpäistä syvemmälle. Yö oli vienyt muistot pois ja minä käännän selkäni päivälle. Tästä en nouse, sillä maailma ei tarvitse minua tänään.

Ei kommentteja: