maanantai 1. helmikuuta 2010

Niin kuin aina ennenkin

Kävelin kaupungilla.
Kaikki siellä oli niin kuin aina, mikään ei ollut toisin.
Näillä kadun kulmilla nuoret polttavat tupakkaa, tässä kukaan ei jaksa väistää.
Noilla penkeillä juopot istuvat, tässä kaupassa mummot käyvät puolen päivän aikaan.
Tämän puun juurelle kaikki koirat kusevat, tuohon puistoon isot mustat linnut tulevat yöksi nukkumaan.
Tuo rakennus näyttää aina rumalta ja tästä kulkee aina polku.

Kaikki on niin kuin aina ennenkin.
Maailma on surullinen ja kaunis yhtäaikaa.

Lähdetkö kanssani kävelylle?
Ei puhuta mitään, kävellään vaan.
Yritä sinä ymmärtää minun hiljaisuuteni, minä yritän kuulla sinun huutosi.

Ja minun ajatuksissani hevospäinen mies laulaa kaihoisan melankolisesti, rakkautta täynnä.

Ei kommentteja: