maanantai 25. tammikuuta 2010

Ensimmäinen päivä ja sen alakulo

On pelottavaa tunnustella omia tuntemuksiaan.

Nämä neljä viikkoa sairaslomaa ovat olleet minulle vuosiin parasta aikaa. Kaikki tuntui niin hyvältä vielä aamulla. Menin kevyin mielin ja hieman turtana, teflonpintaisena töihin. Ensimmäinen tunti meni vielä hyvin. Sitten se valahti minuun, aivan kipeänä, alakulo, masennus, pahaolo, itku. Se ei ole vain tuntemus, vaan myös fyysinen tunne, raskaus.

On surullista katsoa kuinka jo seuraava työtoveri uupuu.

Minä todellakin haluaisin jaksaa olla töissä, vielä tämän vuoden. Ensi vuonna olen päättänyt tehdä jotakin muuta, jossakin muualla. Miksi minun pää ei enää kestä tätä?


Ei kommentteja: