torstai 2. helmikuuta 2012

Oletko nähnyt valon?

Musiikillinen kylpy teki minut halukkaaksi miehille. (Hän makaa sängyssä, minä makaan hänen päällään.) Kun nousimme ylös kadulle, karkotti hyytävä todellisuus rakkauden vain uniin, siihen jossa lämmitän saunaa kylmettyneelle miehelle, hänelle jossa on Valo. Samaan aikaan Epäillys alkaa hiipiä mieleeni. Onko elämää enää vaalien jälkeen? Pelkään ettei ole, että kaikki tämä ihana häviää. Kuukauden aikana olen ajautunut positiiviseen sekasortoon. Mikään entinen ei enää käy, mielihalut heittelevät paikkakunnalta toiselle, ammatista toiseen. Jotain yllättävää tapahtuu aina silloin kun mitään ei odota,  suunnittelemalla saa vähiten mitään tulosta aikaan. Naapuri huutaa ja huutaa, lapsi itkee ja itkee. Minä palelen. En voi tietää, en voi enempää. Odotan unia jossa on rakkaus ja suudelma.

2 kommenttia:

Tuulia kirjoitti...

Naapurissa vieläkin metelöidään? Huolettaa sen lapsen puolesta, ja sinunkin jaksamisen.

Onhan Noita kirjoitti...

Joo, pitää varmaan puuttua, ei jaksa sitä kova äänistä naista