Jotakin pientä

Jotakin pientä oli kuollut. Sillä oli pienet tassut ja keuhkot jotka ammottivat verestävinä.

En viivy tässä hetkessä. Mietin menneitä tai tulevia. Viime kesä elää muistoissa vielä levottomana.

"Tänä kesänä kaikilla on suuri elämän nälkä ja vietti. Olen yksi heistä jotka ahnehtivat. Aivan kuin juoksisi lyhenevän ajan perässä, yrittäen ehtiä elää tässä hetkessä kaiken loppuelämän. Kaikessa on mukana iloa, kaipuuta ja surumielistä kipua." (30.6.2010)

Ja kaikki muuttuikin lopullisesti. Ystävä on poissa ja minulla on taas nämä tunteet: iloa, kaipuuta ja surumielistä kipua.

Kommentit

Tuulia sanoi…
Ystävä ei ole poissa niin kauan kuin muisto elää. Mutta suru tietysti asettuu tyhjään tilaan.

Suositut tekstit