sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Talven viimeinen päivä

En tietenkään nähnyt viime yönä unta Cat Stevensistä tai kiimaisista vanhoista miehistä. En tietenkään ole myöskään espoolainen lottovoittaja. Elämä tänään on harvinaisen samanlaista kuin eilenkin, vain lunta on vähemmän. Kiinteistöhuollon poika kerää lumen rippeitä ja lisää sitä ison kauhallisen ikkunani alle. Seuraan harakoiden perhe-elämää hellyydellä ja yritän löytää motivaatiolleni sanallista muotoa. Perusteluiksi ei riitä vain halu pois, kaikelle pitää olla myös ylevämmät tavoitteet. Mutta eihän elämäni koskaan ole ollut ylevää tai tavoitteellista. Tähän tarvitaan nyt hyvä tarina, niin kuin markkinoinnissa aina. Keksin siihen hyvän juonen ja uskon sen todeksi.

2 kommenttia:

Tuulia kirjoitti...

Minäkään en ole espoolainen lottovoittaja. Se on hyvä se, sillä hänellä se vasta kurja elämä onkin kaikkien sairauksiensa, särkyneen sydämensä ja neljän pienen lapsensa kanssa (tämäkin on hyvä tarina, uskotaan se todeksi).

Onhan Noita kirjoitti...

Olen kuvitellut viime aikoina monta tarinaa ja ne kaikki päättyvät hyvin. On hyvä kuvitella hyvin, kuvitella paljon.