keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Eräänä päivänä

Eräänä päivänä maailma näyttäytyi kirkkaana, taivas lipui vaaleansinisestä vaaleanpunaiseen ja lopulta leiskuvaan keltaiseen. Mietin oliko lumi peittänyt jo kummun, pakkanen puristanut kukat rikki. Mustia lintuja lentelee edelleen, vihastuttaa ja väsyttää. Taustalla soi hitaasti piano.

Ystävän, ei kuolleen vaan elävän,  kehoituksesta suuntasin katseeni teepusseihin. Ne kertovat elämän viisauksia ja totuuksia. Tee on jo kertonut että minut tullaan muistamaan hyvyydestäni ja että rakkaus, myötätunto ja ystävällisyys ovat elämäni ankkureita. Olen todellakin ponnistellut hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Siinä taistelussa oma sydän kärsii, mutta toivon monen muun pelastuvan, edes hiukan. 

Ei kommentteja: