perjantai 19. joulukuuta 2008

Hauras




Näinä aikoina elämä tuntuu kovin hauraalta, läpinäkyvältä, heikolta. Itseään on vaikea erottaa ympäristöstä ja ympäristö tuntuu liian painostavalta, se määrittelee minun elämän piirin.

Jotenkin olen läsnä, mutta häilyn. Pimeitä hetkiä tulee ja teen outoja asioita. Säikähdän itsekin. Seurauksena on, että tovin päästä naapuri tulee huutamaan minulle.

En tunne oloani täällä hyväksi. Tämä ei tunnu enää kodilta, vaan vieraalta paikalta. Yhtäkkiä olenkin paha ihminen, vaikka elänkin vain pienesti, omaa pientä elämääni. Mutta taidankin olla iso paha susi, joka puhaltaa tämän talon nurin.

2 kommenttia:

SARI HAKALA kirjoitti...

Mitäköhän sinä siellä oikein puuhailet? Terrorisoitko mummoja? Vai ne sinua?

onhannoita kirjoitti...

Mummot terrorisoi minua. Joudun aina rapun kyylän silmätikuksi, vaikka eläisin kuinka mitätöntä elämää.