perjantai 3. huhtikuuta 2015

Mother said

Mikä kevät, mikä koitos. Päivästä päivään selviytymistä, odottamista, räytymistä. Viikonloppuisin kerätään lasinsirpaleet lattialta ja yritetään olla sekoamatta. Arkisin pidetään yllä selviytyjän kulissia. Miten hankalaa olla aikuinen, pärjätä, etsiä rakkautta, elämää. Aikuisena ihastuminen on vaikeaa. Kukapa ei toivoisi hyväksyntää ja pelkäisi kuolemaakin enemmän torjuntaa. On parempi kääriytyä itsesääliin kotona ja kätkeä tunteensa.

Äiti  kehoitti minua varomaan ettei pää sekoa.


2 kommenttia:

Sari Hakala kirjoitti...

En tänäänkään pelkää kuolemaa. Sitä toista kylläkin.

Onhan Noita kirjoitti...

Kuin myös. Käärin kuin peiton tämän pelkuruuden ympärilleni.