perjantai 14. lokakuuta 2011

Musiikkia rakastavaisille

Kaikessa hiljaisuudessa, ylhäisessä yksinäisyydessäni, jaksan loputtomasti ajatella itseäni. Olen tullut siihen tulokseen että osaan olla oikeamielisyydessäni jopa julma, mutta lopulta olen kuitenkin hyvä ihminen. Jos joskus unohdan asian, muistan sen katsellessani erästä taulua seinälläni,  ja sitä kuinka 70-vuotias taulun maalannut taiteilijaherra kertoi sen minulle kättäni lujasti puristaen: "minulla on sellainen aisti, minä tiedän että olet hyvä ihminen". Sellaiset taiteilijaherrat eivät voi olla väärässä.

Mutta hyvyyttäni ei ole vielä palkittu, se mitätöidään mielipahalla. Kuten eilen kun avustin yönkähmässä vanhan juopon oikealle kadulle, hän totesi kiitoksen sijaan että olen lihava.

Painajaiset ovat ehkä jo loppuneet. Toivoisin että tulisi taas onnelllisia, huolettomia aikoja. Haluaisin vielä kerran avata sydämeni, vain yhden kerran vielä rakastaa. Ja silloin kuunnellessani rakkauslauluja tietäisin että ne kaikki kertovat minusta ja rakkaastani.

Musiikkia rakastavaisille: John Denver "Annie's Song"
Musiikkia sielun epäharmoniaan: Nirvana "Oh, Me"

Ei kommentteja: