perjantai 28. tammikuuta 2011

Linnun mieli

Laitan sydämen vasten maailmaa, yritän tuntea sen sykkeen. Minun kipeän arka sydän sinun elämän rytmiäsi vasten. Minä haluan jonkun vahvan, joka kannattelisi nyt kun jalkani eivät enää kanna. Mieleni meni maan multaan minne ystävänikin, hänen jonka kanssa ajattelin elää niin paljon vanhemmaksi, niin kuin ystävät aina.

Minun kipeä sydän maailmaa vasten. Jokin on lähtenyt elämästä, mutta sen paikka on nyt sydämessä.







Mikä minulle tämän mielen
linnun mielen

lennähtämään

ja silti
kun lähden
niin ikävä on jättää nämä kaikki


eikä ilmaan
jälkeäkään
kertomaan
minne olen lentänyt
olenko olemassakaan ollut


Nils-Aslak Valkeapää, teoksesta Aurinko, Isäni

1 kommentti:

SARI HAKALA kirjoitti...

rakkautta rakas, sen verran kun siedät.