sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Me syntiset kiusaamme lihaamme ja itseämme vihaamme

Edestakaisin ajavat poliisiautot, jäinen maa, väsymys.
Hymyilen omille kuvitelmilleni. Ne kaikki voisivat olla totta, tai sitten vain harhaa.

Pieni sivuaskel menneeseen. Täällä me olimme.
Poika kirjoittaa jotain kaunista ja minun vanha sydämeni pakahtuu.
Sinä puhut kieliä joita minä en ymmärrä.

Olisipa tunteiden osoittaminen yhtä helppoa kuin kissoilla. Kun tarve on suurin, ne vain kävelevät syliin. Ihmisen elo on vaikeampaa, sitä saa tipahdella ja kaivata yli kaiken läheisyyttä. Joskus sitä lämpöä etsii painautumalla kiinni kuuman kodinkoneen kylkeen. Siinä on hetken lämmin olla, mutta ei se tunnu tarpeeksi turvalliselta.

Oma elämä, siihen vasta onkin vaikeaa vaikuttaa. Voi vain seurata sitä mahdollisimman läheltä ja yrittää parhaansa mukaan osallistua.

Joka tapauksessa, ehkä kaikki olisi jo ohi nyt.


Kadu tekojasi syntinen: Alison Krauss "Down To The River To Pray"

Ei kommentteja: