lauantai 1. kesäkuuta 2013

Tuuli on tytön ystävä

Tuijottelen ties monettako päivää tätä tyhjää ruutua. Tuntuu että jotakin sanottavaa olisi, mutta sanoja vain ei ole, ei oikeastaan edes ajatuksia. Viikko on ollut kuuma ja minä nuhainen. Näin vanhemmiten kesistä tulee näemmä minun sairastamisen aikaa.

Me kissaihmiset etsimme kesäisin varjoisia paikkoja lekotella ja tarkkailla maailmaa. Silmieni eteen on ilmaantunut nuori mies ilahduttamaan arkea. Hän saa minut taas toivomaan olevani parikymppinen ja niin kaunis kuin kerran olin. Se nuori nainen viettelisi sen pojan. Ehkä lopultakin olen ajatellut vain sitä viime aikoina.

Mutta onhan jotain muutakin. Olen taas hankkinut itselleni yhden työn lisää. Se on jotakin aivan toista, kuin mitä yleensä teen. Ehkä se on juuri sopivaa minulle, tehdä jotakin yksin öisin. Melkein kaikkea minäkin siis teen rahasta, mietin,  ja annan tuulen tuulla läpi kodin.

Ei kommentteja: