maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kevään ensimmäinen päivä

(Kooltaan pienehköt asiat voivat osoittautua ylittämättömiksi)

Maanantait ovat joskus mörköjä joiden yli ei tahdo päästä. Kun puhelimeni soi ja siinä on vieras numero, toivon että se olisi puhelu Pohjoisesta: että he soittaisivat ja kertoisivat että haluavat sittenkin minut. 

Sen sijaan puhelu ei koske sitä asiaa. Jatkan kirjoittamista, jatkan selittelyä. Annan itselleni arvosanan 6 + asioiden hoidosta ja siitä että tiedostan että tiedostan etten pysty enempään. Annan itselleni arvosanan 9 + mukaansa tempaavasta ja vakuuttavasta kirjallisesta selittelystä jälkikäteen.

Tiedostan että eläisin mielelläni juuri nyt etelässä tai pohjoisessa, mutta en juuri tässä rumassa pienessä elämässäni täällä ja nyt. Tiedostan etten juuri elä vaan suoriudun. Päälleni lentää loskaa kaikkialta ja olen sen ansainnut. En ole koskaan pitänyt keväästä.

Ei kommentteja: