lauantai 27. maaliskuuta 2010

Ei kokonaista elämää, vain puolikas

Mietin missä kaikki ovat olleet koko päivän. Olen tänään ollut liikaa itseni kanssa, puhunut mielikuvituspoikaystävälleni ja valunut alakuloon. Minun ongelmani on se, etten jaksa olla täällä läsnä, katoan aina Toisaalle, milloin minnekin, niin on ollut aina. Ei minusta ole olemaan täällä kokonaisena.

Ja mitä vastata ihmisille jotka kysyvät mitä minulle kuuluu? Ei mitään, koska minulle ei kuulu juuri mitään.

Lähden ulos vasta kun pimeä laskeutuu, koska en jaksa tätä harmaata loskapäivää. Ulkona oleminenkin saa minut vain enemmän ärtyneeksi. Kevät tekee minusta loskaa.

Ja mistä noita kaveripyyntöjä minulle tulee, miehiltä joita en edes tunne.

Ei kommentteja: