lauantai 28. toukokuuta 2011

Jokainen kosketus jää iholle

Käki kukkuu jossakin täällä lähellä. Kuulen sen sisälle asti. Ulkona en viihdy, olen viluinen ja enimmäkseen vain nukun. Unissani näen miehiä jotka ovat rakastuneet minuun. Edes unessani en tohdi laskeutua heidän viereensä levolle, koska tiedän että iho muistaa joka kosketuksen ja jää kaipaamaan.

Olen kulkenut taas seuduilla jossa olen joskus asunut, muistanut hämärästi hetkiä. Menneisyys on ollut läsnä nykyisyydessä, vaikka en tunne enää menneiden aikojen minääni. Olen polvistunut haudalle laittamaan kukan vielä pehmeään multaan ja sydämeni on kärsinyt vieraan ihmisen läheisyydestä, hänen tunkeutumisestaan yksityiseen suruuni.

Jokainen askel vie kuitenkin eteenpäin, jokaisessa hetkessä on tulevaisuutta. En jätä sydäntäni tallottavaksi vieraille.

Ei kommentteja: