sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Olla ja unohtaa että on

Naapurin puolelta tulee ruuan tuoksua. Minä en jaksa tehdä ruokaa, vaan juon tyhjään vatsaan alkoholia. Pidän nopeasta humalasta, pikaisesta mielen sumenemisesta. Olisi kiva jos joskus olisi mukavaa. Enimmäkseen kuitenkin raivostuttaa, väsyttää, itkettää.

Aiemmin olin ystävän luona. Hänen silmänsä tahtoivat painua kiinni. Hän oli kuitenkin kiinni tässä hetkessä. Raskas on tämän elämän taakka.

Unohdan että olen.


Ei kommentteja: