lauantai 3. heinäkuuta 2010

Aamiainen sängyssä


Sinusta oli tullut elämäni kaunein asia, salaisuus ja aarteeni, kunnes huomasin että kaikki halusivat sinut omistaa. Minä luovuin sinusta. Tai ehkä sittenkin vain luovutin.

Aika tulee, jonkun hetki. Aamun ilta tai illan aamu. Minun alkuni on tässä ja se on sinun loppusi, tässä ovat rajani, mutta minulla ei ole loppua. Tänään olen ruma vaikka ajattelen kauniita asioita.

Ei kommentteja: