keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Kevät tekee kuopan rintaan

Yön aikana oli hävinnyt pihalta kaikki lumet. Peippo lauloi pihapuussa koko elämänsä riemusta. Kevät tuntuu samaan aikaan hyvältä ja pahalta, elinvoimaiselta ja kuolettavalta. Vahdimme kissan kanssa sorsapariskuntaa naapuripihalla. Miksiköhän ne siinä oli, en tiedä.

Kevät tekee kuopan rintaan. Annan taas itseäni pois, mutten ehkä saa itseäni täyteen. Olisi niin paljon unelmaa ja niin vähän totta.

Ei kommentteja: