maanantai 10. maaliskuuta 2014

Jos surulla olisi silmät, ne olisivat minun silmäni

Alkaa olla jo kevättä ja minä olen harmaa. Tulee taas se aika, kun haluan heittää kaiken pois, polttaa, jättää pois vanhan elämänikin. Vielä enemmän tahdon, että joku tulisi ja pyytäisi jäämään.

Juurettomuuden vaivatessa on tuntunut hyvältä löytää itsestään jotakin ikuista. Sen kertoo ääni radiosta. Se tietää kaiken minun historiastani aina antiikista asti. Minun suonissani on mustaa sappea. Olen jousimies, sitä suuremmalla syyllä melankolikko. Minä olen jatkumo kaikille minua ennen kaihonneille, eikä ikävä lopu minuun. Se on ja se on ja se on. Minun jälkeenikin.






Musta aurinko - melankolian kulttuurihistoriaa Yle Radio 1

Ei kommentteja: