Yön merkeissä

Pimeästä kuului soran rahinaa ja sytkärin ääniä. Viikonloppu meni taas, työn merkeissä tai siitä murehtien. Epäuskoisena seurasin kuinka joku väsytti itsensä rimpuilemalla kaiken turhan takia. Hän oli kuin kala verkossa, uupuen lopulta. Vai olenko se sittenkin minä?

Ensimmäisen kerran myös pelkäsin oman turvallisuuteni puolesta töissä. Mutta lopulta rakastuin taas moneen ihmiseen, mieheen, naiseen, heidän kuviin, sanoihin, ääneen. Miten omituinen viikko, miten sietämätön, miten rakas.

Uutisista luin kuinka siellä syrjässä, mistä tulen, ihmiset jatkavat itsensä tappamista tulella. Minunkin pitäisi jatkaa kuoleman miettimistä. Yllättävän paljon sen merkeissä teenkin uusia tuttavuuksia.