Valveunia

Tässä kaupungissa näen outoja, ahdistavia unia. Hotellin sänky tuntuu liian kapealta ja vieressä loistaa tyhjyyttään toinen sänky. Kuvittelen siihen jokun seurakseni. Mietin miltä tuntuisi asua täällä, katsella tästä ikkunasta kastanjapuita ja kiiruhtaa halki kaupungin jonnekin. Se ei tunnu miltään. En jaksa olla edes kovin seurallinen, vain pakollisen määrän. Mieluiten lähden pois, annan junan nukuttaa. Hetket jotka olen valveilla, saa junan liike ja rytke minut tahtomattakin miettimään seksiä. Mutta ohitan sen ajatuksen ja monta kaupunkia, kylää. Kohta voin taas alkaa nukkumaan.