Kaunis on päivä kulkea ja yöt ovat vihdoin lepoa

Vaikka kehoni kipeytyy ja kramppaa elämäniloani vastaan, kihelmöin silti voimaa. Nyt olen ollut onnellisempi kuin moniin aikoihin. Ainakin olen saavuttanut hetkellisen sielunrauhan. Olen ollut armollinen ja hellämielinen itselleni sekä rakastanut kaikkia puoliani. Täytyy siis mennä aivan alas asti että pystyy taas nousemaan ja hyväksymään sen, että olin hetken heikko.

Tänään oli hyvä ilma hengittää, kaunis taivas katsoa ja lumi hohtavan valkea. Raskas on silti ihmisen elää kauneudessa. Kaihoisa on elämä.