Neljä väriä, valkoinen

Joskus tunnen sen kuinka ilma on täynnänsä himoa ja häpeää. Kaiken sellaisen haluaisin eristää itsestäni, himon ainakin. Olisinpa kuin lumienkeli, niin puhdas ja valkoinen. Ja katoava, pois lentävä. En usko että enkelit ovat koskaan yksin.

Tiedänhän minä että tämä aika on valkoinen. Mutta en tunne tai näe sitä. Näen vain tiheää harmautta. Alkuvuosi ehtii kumarruttaa, saa tuntemaan taas turhautuneisuutta ja toivottomuutta. Nostan kädet pystyyn elämäni hallitsemattomuuden vuoksi. Voisin kai yhtä hyvin tunnustaa etten juuri nyt pidä siitä. Haluan jotakin missä voin olla yksin, kiireettä ja ilman aikatauluja. 

Melankolia, vanheneva nainen ja kosteat silmät.

Taustalla: Joose Keskitalo "Menen säkin sisään"