Intohimo

Päivä meni kuoleman parissa, palavereissa ja suunnitellen. Monet asiat viime aikoina ovat tapahtuneet kuin sattumalta. Kuten se, että joudun hetken aikaa työni puolesta käsittelemään kuolemaan liittyviä asioita. Kaikki minussa ja elämässäni muuttui, kun kuolema kulki läheltä. Tunnen tarvitsevani tämän prosessin.

Ja kuin puolivahingossa, kesken päivän, päädyinkin katsomaan elokuvateatteriin elokuvaa. Sekin oli hyvä sattuma, siinäkin kuoltiin, mutta pohdittiin myös intohimoa. Ihminen voi muuttua ja muuttaa kaiken elämässään, muttei pääse eroon intohimoistaan.

Intohimo, minä niin pidän siitä. Joskus minultakin on kysytty mikä on intohimoni. Mutta kun yritän pukea sen ajatukseksi, sanoiksi, huomaan olevani tyhjä, minun elämäni on tyhjä. Eikö minussa ole intohimoa? Kuljen pienien halujeni ja tarpeiden perässä, mutta en löydä elämälleni intohimoa. Mikä sääli.