Elämä ikkunan takana

Minusta ei ole montaakaan kuvaa lapsuuteni ajoilta. Mielikuva itsestäni onkin hämärä. Mutta on eräs kuva. Siinä 12 -vuotias hurmaavan kaunis ja ruskettunut tyttönen lukee sängyllä. On kesä ja hänellä on jonkun vanha mekko, aitasta löytynyt.

Olin kerran kaunis. Liikutin varmasti jokaisen miehen sisintä. Huomasin heidän katseet ja hämmennyin niistä. Sedillä oli likainen mieli ja halut. Ja minä olin vain 12 -vuotias.

Muistan tuon tytön vielä. Halusin olla luonnonlapsi ja intiaani, elää mystisessä taikamaailmassa. Tuota tyttöä minä rakastan. Saisinpa joskus takaisin vähän sitä taikaa, jossa silloin elin.