Hämärästä valoon

Kävelin tänään pilvisestä päivästä aurinkoiseen. Hetki syrjässä ei ollut aivan niin riittävä kuin toivoin, eikä niin rentouttavakaan. Kissanikaan ei tahtonut uskaltaa mennä ulos, sillä joku kylän kolli oli käynyt merkkailemassa pihamaata omakseen huomattavan suurilla keoilla ja rappujen pielen kusimerkillä.

Toivoisin tapaavani joku päivä henkilön, joka suhtautuisi tiskaamiseen yhtä täsmällisesti kuin minä. En todellakaan pidä tiskaamisesta, mutta ei se silti tarkoita, että kun alan tiskaamaan, tekisin sen hutiloiden. Aivan, astiat pitää pestä oikeaoppisesti!

Epäilen että talvi on jo ihan kohta ohi, vaikka tuntuu ettei se vielä oikein ole tullutkaan.