Kauniit ja rakastavat ajatukset

Aika riensi jo toukokuulle. Hetkeen kukaan ei ehtinyt kuolla ja keskittyimme vain kevään puhkeamiseen.Välillä ajatukseni harhautuu lähtemiseen, joskus ystävyyteen.  

Ystävyys on sitä että voi kertoa luottamuksellisesti mieltä painavat oudotkin asiat ja toisinaan hetken elää yhteistä harhaista pelkoa.

Oloni alkaa helpottua, kun uskallan tunnustaa: ajatukseni tappavat ehkä artisteja. Vaikka ajattelen lempeitä, rakastavia ja kauniita asioita artistin olemassaolosta sekä elämäntyöstä. Ja siitä että hän vielä elää, eikä ole mennyt muiden tavoin kuolemaan tänä vuonna. Jätän kaiken tämän kiitollisuuden maailmankaikkeuden kuljetettavaksi artistille. Ja niin vain käy, että juuri Hän meneekin seuraavaksi kuolemaan.

Eikö se ole syy lamaantua ja pelätä?

Ystävyys on sitä että voi varoen tunnustaa: saako aikuinen tuntea näin? Surua, ahdistusta ja kyvyttömyyttä elämään, aikuisuuteen ja kaiken käsittelyyn. Siihen kuinka nuoruuden idoleiden kuoleman kautta menettää myös osan itsestään, muistoistaan, maailmankaikkeuden maagisuudesta ja unelmista.

Ystävyys on sitä että jaetut murheet ovat puolitettuja murheita. Ja sen jälkeen voi kävellä vielä yhdessä vinoon maailmaa vasten.