Toista ei ole olemassa ilman toista

Pelkään hieman marraskuuta. Tavoitan sekavia takaumia viime vuodesta. Silloin marraskuu oli outo, syvä ja vahvasti päihdyttävä. Meni monta kuukautta selviytyä ja löytää sieltä pois. Se kokemus pakotti muutokseen. Nyt olen ollut kohta vuoden ilman viinaa ja Ville Ahosta. Voin silti ihan hyvin. Elämästäni on hävinnyt suurimmat tunteiden syvänteet ja pystyn olemaan itseni kanssa helpommin, hyväksyvämmin.

Vaikka itse koen marraskuun elämän ja kuoleman leikkisäksi kisailuksi, on Novemberista tullut lovember. Näinä aikoina ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Iho ikävöi ihoa ja sielu kaipaa juopua lemmestä.

Marraskuu ojentaa kättä ja pyytää tanssimaan. Minä vastaan kyllä. Tiedän miten hyvältä tuntuu ikävä.