Ruusu, ruusunen

Miehen tuoksu alkaa pikkuhiljaa haihtua, niin myös muistot. Joskus kiinnyn liikaa ja liian nopeasti ohikulkeviin ihmisiin. On tullut uusia kohtaamisia, uusia ihmisiä ja kaikki ne ovat menneitä. Olen ymmärtänyt millaiseen ihmiseen voisin rakastua. Tiedän että juuri sellaiseen rakastun.

Pirskotan ruusun tuoksua rinnoilleni. Huumannun tuoksusta, ajatuksistani. Yöllä näen pornografiaa ja fantasiaa yhdistäviä unia. Lopulta päädyn vierailulle Valhallaan, olen kuningatar, osaan vilkuttaa Valhallan väelle juuri niin kuninkaallisesti kuin pitääkin. Kuolleita sukulaisia voisi kuulema tavata 80 -luvun osastolla, kaikki vierailut on käytännön syistä keskitetty sinne.