Murheet

Tiesin että jokin on vialla. Kysyin varovasti ja ystäväni vastasi pitkällä viestillä. En ollut aavistanutkaan millaista murhetta hän kantaa mukanaan ja mieleni tuli raskaaksi. Miten paljon surua ovatkaan nämä viimeiset vuodet mukanaan tuoneet, minulle ja ystävilleni.

En voinut antaa kuin myötätuntoni, mutta luottamus toi lämmön mieleeni. Ystävyys on luottamusta, jakamista, kuuntelemista, läsnäoloa ja huolenpitoa.

Pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtää mennyttä aikaa, omaa historiaani. Sen miksi joskus elin, nyt en. Olen kuin salapoliisi omilla jäljilläni. Mutta en tiedä miten korjaisin kaiken, miten löydän taas elämäni ytimen. Mutta tiedän sen, että minun pitää kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa, siten kaikki aukenee. Sitä ennen nautin syksystä, hurmaannun sen väreistä ja toivon pitkiä hiljaisia hetkiä yön kanssa.