Hiljaisuus, ja sitten

Olen tässä, läsnä ja tiedostan hänen läsnäolonsa. Silti syvä hiljaisuus on välillämme. Onnellisten ja jännittävien päivien jälkeen itseinho hiipii mieleeni. Miksi kuvittelinkaan, miksi odotinkaan, miksi olin mitään?

Olen kyllästynyt, pettynyt ja väsynyt. Haluaisin taas kerran polttaa sillat takanani, hävitä ja aloittaa alusta. Tällä paikalla ei ole enää mitään annettavaa minulle, enkä minä halua antaa enää itsestäni mitään tänne. Aina kun avaan sydäntäni tälle kaupungille, joudunkin pettymään. Ikävöin piilopaikkaani ja unelmoin taas.