Unohdus

Olin vuosien kuluessa unohtanut, että rakastan myös Bonoa. Päätin korjata asian ja keskittyä lähitulevaisuudessa enemmän häneen. Ajattelin siis etääntyä todellisuudesta, ihailla kaukaisesti häntä ja pysytellä kotona. Se auttanee samalla syrjäytymistä, johon aion myös panostaa enemmän.

Yöllä valvoin kolmeen. Öiseltä taivaalta kuului jylinää ja näkyi valoja. Se pelotti, valvotti. Joku oli eksynyt. Seurasin yötä varovasti ikkunasta sekä jänistä, joka kaikesta välittämättä ruokaili vastapäisellä ruohikolla.

Aamulla koin oudon ennaltatietämisen tunteen ja tilanteen. Ja väsymyksen, valtavan väsymyksen. Huomasin myös unohtaneeni kaiken, mitä viime viikkoon ja kuukauteen tulee. Olin kai aloittanut syrjään vetäytymiseni.