perjantai 3. tammikuuta 2014

Rakkaudettomuuden pienet muruset kerääntyvät nurkkiin näkyviksi

Jotkut ovat jo menneet edeltä pimeän tuolle puolen. Kylmää kun luen muistokirjoituksia ja osanottoja. Voisin itkeäkin jos pystyisin. Keholliset toiminnat ovat kuitenkin vaikeita juuri nyt, enkä uskalla avata omia tunteitani liikaa, vain pieniä tunnustuksia voin tehdä. 

Tunnustan pelkääväni. Tämä vuosi tuntuu jotenkin pahaenteiseltä. Kymmenen vuotta sitten kuolema kulki läheltä ja pelkään sen kaiken toistuvan taas nyt. Toivon sen pysyvän poissa läheisistäni. Olisin itse turhin ja vapain lähtemään.

Rakkaudettomuus murskaa minua myös pieniksi murusiksi. Minun on pakko tunnustaa että tarvitsisin toista ihmistä. Olen tullut heikoksi ja vanhaksi. Voi kuinka vihaan itseäni näinä kipeinä päivinä, yksinäisinä öinä. Minun on taas mentävä pimeisiin vesiin kadottamaan itseni.


Jotakin surullisen kaunista tulee mieleeni. Minä ja Ville Ahonen "Musta virta".

Ei kommentteja: