Käteen piirretyt viivat
Mikä merkillinen sunnuntai ja yhä vaan se on. Oikeastaan haluaisin että olisi viime viikonloppu. Ja eilinen. Ja kaikki ihanat miehet niiltä päiviltä.
Aamun ensimmäistä bussia odottaessa mietin, pitävätkö töihin menevät ihmiset minua huonona naisena. En ole sellainen, mutta tämä on vain outo sunnuntai. En anna miesten joita en rakasta, suudella minua. Kylmä käytökseni saa heidän halunsakin lopulta sammumaan. Hetken aikaa kuitenkin unohdan muun. Unohdan että kaipaan yhtä, olen jonkun toisen luona ja ensi yönä luokseni tulee joku kolmas.
Niin kuin ystäväni totesi, toisen miehen kiinnostus ruokkii toista. Minun täytyy siis kokeilla tätäkin, koska tavoittelen jotakin kaunista, jotakin sen arvoista.
Mikä merkillinen sunnuntai, yhä vaan.
Aamun ensimmäistä bussia odottaessa mietin, pitävätkö töihin menevät ihmiset minua huonona naisena. En ole sellainen, mutta tämä on vain outo sunnuntai. En anna miesten joita en rakasta, suudella minua. Kylmä käytökseni saa heidän halunsakin lopulta sammumaan. Hetken aikaa kuitenkin unohdan muun. Unohdan että kaipaan yhtä, olen jonkun toisen luona ja ensi yönä luokseni tulee joku kolmas.
Niin kuin ystäväni totesi, toisen miehen kiinnostus ruokkii toista. Minun täytyy siis kokeilla tätäkin, koska tavoittelen jotakin kaunista, jotakin sen arvoista.
Mikä merkillinen sunnuntai, yhä vaan.
Kommentit