sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Aika on voimallinen

Viime aikoina olen miettinyt aikaa hyvinkin voimallisesti. Vaikka vietänkin tätä ikuisuutta, eli minulle suotua hetkellistä aikaa yksin, on oma aika mitä tärkein. En halua antaa aikaani, haluan jakaa sen omasta tahdostani. Minun aikaani ei saa riistää kukaan muu. Vaikka ajoittain vihaankin itseäni, niin monesti ikävöin omaa, rikkumatonta rauhallista hetkeä itseni kanssa.



Otsikon lainaus on näin Aleksis Kiven ja Suomalaisuuden Kirjallisuuden päivänä luonnollisestikin Kiven, kirjasta Aleksis Kiven ajatuksia, 1947, Kustannus ja Kauppa Oy, Helsinki. Olen saanut kirjan perintönä isotädiltäni, joka vietti elämänsä yksin, mutta onnellisena. Niin minä haluaisin olla kuin tätini, jota niin vähän tunsin.

Ei kommentteja: